Tänään tuli postissa sekä Adidaksen uudet nyrkkeilytossut, että Lonsdalen nyrkkeilyshortsit. Aluksi olin aivan varma, että haluan molemmat mustina, kuten pääsuojus, siteet ja hanskatkin. Mutta sitten löysin hyvän näköiset valkoiset, mutta punaraidalliset tossut ja ajattelin, jotta sopiihan tuokin muuhun varustukseen, kun niistä löytyy sitä punaista myös. Ja shortsit tuli siis samaa sävyä. Vielä pitäisi löytää treenipaita ja uudet urheiluliivit. Vanhat alkaa jäädä pieneksi (hurraa!).
Kuvia löydöksistäni:
Mukavat ovat molemmat päällä. Tunnin päästä treeneissä näkee sitten, että kuinka toimivat. Ainakin tossut tuntuvat hyviltä. Saan varmasti paljon enemmän liikkumiseen irti itsestäni kuin niillä jäykillä sisäpelikengillä. Elinakin sanoi osuvasti, että kun hän siirtyi sisäpelikengistä tossuihin, niin tuntui kuin lentäisi.
Energiataso alkaa olla kyllä ihan nollassa. Mistähän tuulee? Väsyttää ja on huono olla… Liikaa tekemistä varmaan. Tai sitten on joku flunssa taas tulossa. Toivottavasti ei. Pitänee ottaa kuitenkin varmuuden vuoksi tänään kevyesti treeneissä.
PS. Käyminen Kankaanpään treeneissä sai mut taas miettimään oikein kunnolla, että mitä mä tältä harrastukselta haen. Haluanko kilpailla vai aionko alkaa vetää treenejä vai valmentaa vai ihan vainko huvin vuoksi treenaan? En ole aivan varma. Kilpailu ei vielä ainakaan ole ajankohtaista, sinne ei veri vedä yhtään. Sen sijaan esimerkiksi kuntonyrkkeilyä on ollut ihan mahtava vetää ja mahdollisesti jonkinlainen valmennus voisi olla hienoa joskus tulevaisuudessa, jos oikein lajista innostun. Mutta katsotaan nyt, miten tämä kehittyy. Kehässä on hyvä olla.
harrastaminen, kilpailu, nyrkkeily, nyrkkeilyshortsit, nyrkkeilytossut, varusteet